Pienen palasen kesää voi sulkea hetkeksi lasipurkkiin, jossa kesän värit siirtyvät kuin itsestään purkkiin aseteltuihin lankoihin. Purkkivärjäys on helppo lankojenvärjäystekniikka, johon tarvitaan noin 1,5 – 2 litran kannellinen lasipurkki, 50 g värjättävää villalankaa, 5 g alunaa, lämmintä vettä sekä luonnonväriaineita eli tiettyjä väriä tuottavia kasveja.
Pastellisia sinisen ja punaisen sävyisiä lankoja syntyi, kun käytin värjäyksessä sinertävään liemeen sinisiä lupiinin kukkia ja punaiseen liemeen punertavia lupiinin kukkia sekä pelargonian kukan terälehtiä. Purkissa oli myös mukana ruusun terälehtiä, mutta ne eivät tuottaneet väriä.
Luonnonväriaineet ovat ekologisempi vaihtoehto synteettisille väriaineille. Luonnonväriaineet ovat luonnosta, lähinnä kasveista löytyvää väriä. Kaikki kasvit eivät suinkaan sovellu väriaineeksi, vaan tietyt kasvit tuottavat hyvin väriä ja tarttuvat tekstiilikuituun. Myöskään kaikki tekstiilikuidut eivät sovellu värjättäviksi, mutta esimerkiksi villa värjäytyy helposti. Sen vuoksi se sopii hyvin purkkivärjäykseen.
Luonnonväriaineita voidaan kerätä pihoista, puutarhoista tai metsistä. Kasveja kerättäessä on kunnioitettava luontoa sekä otettava luonnollisesti huomioon jokamiehenoikeudet. Luonnon värikasvien lisäksi purkkivärjäykseen soveltuvat myös keittiöstä tai kaupan he-vi -osastolta löytyvät kasviainekset, kuten appelsiinin tai sipulin kuoret, erilaiset mausteet tai vaikkapa tee.
Tavallisesti kasvien väri irtoaa ja tarttuu tekstiilikuituun keittämällä niitä vedessä, mutta purkkivärjäys perustuu aikaan. Lasipurkki, jossa on vesi, pureteaine, langat sekä kasvivärit, asetetaan auringonvaloon ulos tai ikkunalaudalle 2-4 viikoksi.
Aluna on pureteaine, jota käytetään luonnonvärjäyksessä. Purete on kiinnytysaine, jonka avulla kasvien väri kiinnittyy lankaan pysyvämmin. Silti luonnonväriaineet haalistuvat synteettisiä väriaineita helpommin, mutta kasvien väriaineilla on haalistumisessakin suuria eroja. Puretusaineita on useita, ja ne ovat usein erilaisia metallisuoloja. Aluna on yleisin ja sitä saa ostaa apteekeista.
Tekstiilikuitu puretetaan joko värjäyksen yhteydessä samanaikaisesti tai ennen värjäämistä, jolloin puhutaan esipuretuksesta. Helpoin tapa purkkivärjäyksessä on samanaikainen purettaminen, jolloin purete lisätään lasipurkkiin liuottamalla se ensin lämpimään veteen. Lämpimäksi vedeksi riittää mahdollisimman kuuma vesi hanasta. Vesi, alunan liukenemisen jälkeen, lisätään lasipurkkiin värikasvien ja lankojen sekaan ihan purkin piripintaan. Ennen liemen lisäämistä lasipurkki on ladottu mahdollisimman täyteen joko yhtä tai paria muuta värikasvia kerroksittain yhdessä kevyesti vyyhdityn langan kanssa. Värikasvit voivat olla joko kuivattuja tai tuoreita. Purkki suljetaan, ja jäädään odottelemaan tuloksia.
Viime syksynä kokeilin purkkivärjäystä biojätteistä, kuten sipulin kuorista ja vanhoiksi menneistä kokonaisista neilikoista. Muita tuttuja keittiöstä löytyviä helppoja luonnonvärejä ovat punasipulin kuoret, avokadon kuoret ja siemenet, granaattiomenan kuoret tai vaikkapa kahvinpurut. Biojätteissä mahdollisuudet ovat melko suuret, mutta kesä on tuonut tullessaan aivan valtavan värikasvien kirjon. Sinertäviä värejä saa esimerkiksi lupiinin kukista ja tarhakäenkaaleista. Punertavia sävyjä saa puolestaan pelargonian kukista ja marja-aronian marjoista. Koivun ja voikukan lehdet sekä nokkonen ja pietaryrtti tuottavat keltaisia värisävyjä ja vihreää väriä tuo järviruoko ja lupiininlehdet. Ruskeita värisävyjä tuottavat erilaiset puun kuoret ja kävyt. Kokeileminen ja tutkiminen on tässä kaikkein mukavinta!
Purkissa on kokeilussa nyt kuivattuja pietaryrtin ja kultapiiskun kukkia sekä koivun ja voikukan lehtiä!